1. päivä 9.1.2017 klo 10–16

Huomio lapsiin sekä heidän ilmaisunsa ja tekemisensä rohkaisuun.

 

Sormiharjoitus              

Tavoitteena on saada aikuinen kokemaan niitä tuntemuksia, joita lapset ja nuoret saattavat tuntea, kun kohtaavat uusia itselleen vieraita asioita. Minkä asenteen valitsemme ja millaista tukea tarvitsemme sillä hetkellä?

Vaihe 1: Molemmista käsistä nostetaan peukalot ylös, sitten etusormet. Näitä vaihdellaan ja kokeillaan maksiminopeutta. Havainto: minä osaan tämän.

Vaihe 2: Sama uudelleen niin, että toisessa kädessä on peukku ylhäällä ja toisessa etusormi ja näitä vaihdellaan. Havainto: tehtävä muuttuukin vaikeaksi.

 

1–2–3-harjoitus

Tavoitteena on havainnoida, miten monin eri tavoin ihmiset toimivat, oppivat ja ottavat informaatiota vastaan. Miten mokaamisen pelko vaikuttaa oppimiseen ja miten tärkeää oppimisen kannalta on, että olosuhteet ovat tarpeeksi turvalliset kuulla ja nähdä.

Nelivaiheinen tehtävä:

1. Lasketaan parin kanssa jatkuvana luuppina 1–2–3–1–2–3–1–2–3 niin, että kumpikin vuorollaan sanoo numeron.

2. Ykkönen muuttuu taputukseksi.

3. Kakkonen muuttuu sormien napsautukseksi.

4. Kolmonen on jalan polkaisu maahan.

 

ABC-piiri

Tavoitteena on tiedostaa oman asenteen merkitys suhteessa kulloiseenkin vuorovaikutustilanteeseen. Vaikka minulla olisi millaisia aikaisempia kokemuksia erilaisista tilanteista, voin ohjata omaa asennettani ja huomion suuntaa. Kun keskityn toiseen, minä-alkuiset huolet unohtuvat. Konkreettisen kokemus siitä, miten huomion suuntaaminen vuorovaikutustilanteessa toiseen auttaa kuulemaan ja vaikuttumaan.

Seistään ympyrässä. Luetellaan A:lla alkavia sanoja, mitä tahansa sanoja, jotka alkavat A:lla. Jos tulee ÖÖÖÖ, sama sana, joka on jo sanottu tai sana, jota ei ole vielä olemassa, saa aplodit ja vaihdetaan aakkosissa seuraavaan kirjaimeen. Ensimmäisillä kierroksilla kouluttaja laittaa painetta nopeuteen ja samalla suorittaminen ja epäonnistumisen pelko kasvaa.

Timeout ja ohjeistus: anna itsellesi lupa epäonnistua tässä leikissä. Keskity kuuntelemaan, mitä sanoja muut sanovat, omalla vuorollasi aloitat vain ensimmäisestä kirjaimesta ja katso, mikä sana sieltä tulee.

 

Joo ja -pariharjoitus

Harjoitteen tavoitteena on saada kokemus hyväksyvän dialogin luovuutta ruokkivasta vaikutuksesta. Hyväksyvä dialogi tuo energiaa, turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa identiteettiä. Vain turvallisessa ilmapiirissä lapsi ja aikuinen uskaltavat ilmaista itseään.

Pareittain tai ympyrässä harjoitellaan toisen idean hyväksyntää arvottamatta.

"Mennään kävelylle."

"Joo, mennään vaan ja käydään samalla katsomassa joko on sieniä."

"Joo, ihana idea ja mehän voisimme ottaa eväät mukaan ja viettää koko päivän metsässä."

"Jooo ja valokuvataan kaikkea, mitä siellä nähdään."

"Joo ja perustetaan sienestäjän metsäblogi."

"Joo ja …."

 

Tyrmäys – vaikutus luovaan prosessiin

Tavoitteena on saada kokemus tyrmäävän dialogin vaikutuksesta luovuutta tukahduttavana toimintana. Tyrmäävä dialogi kaventaa toimintakykyämme ja vie energiat pois vuorovaikutuksesta. Tyrmäys pysäyttää ideoinnin.

Sama tarinan alku kuin edellisessä harjoituksessa. Nyt tarina tyrmätään.

"Mennään kävelylle."

"Ei viitsisi, kun siellä sataa."

"Niin totta. No jos katsotaan vaikka joku leffa?"

"M oon istunut koko päivän näytön edessä, ois kyllä kiva jotenkin liikkua."

"No mennään uimaan."

"En mä osaa uida."

 

Vahinkotyrmäykset

Ohjaajan on huomioitava ilmaisu, jolla hän aiheuttaa tyrmätyksi tulemisen tunteita:

- Ohjaajan fyysisen huomion suunta on pois lapsesta dialogin aikana. Ohjattava kokee, ettei häntä kuunnella.

- Ohjaajan ilmaisu on reagoimatonta. Ohjattava kokee, ettei häntä hyväksytä.

- Ohjaajan ilmaisu on ristiriidassa verbaalisen viestin kanssa. Fyysinen viesti voittaa aina verbaalisen viestin.

- Negatiivinen huumori ja läpänheitto, jotka kohdistuvat lapseen, tuhoavat luottamuksen ilmapiiriä.

- ”Joo, mutta...” Mutta peruuttaa aina hyväksynnän, se koetaan tyrmääväksi ja pysäyttää ideoinnin

 

Kahden sanan haastattelu – aito kuuntelu

Paritehtävä, jossa haastattelija lisää seuraavaan kysymykseen kaksi sanaa vastauksesta. Vaihdetaan osia.

 

Positiivinen palautteenanto

Positiivisen palautteenannon merkitys oppimisprosessissa on suuri. Konkreettinen ja vilpitön positiivinen palaute vahvistaa onnistumisen kokemusta ja rohkaisee luottamaan omiin ideoihin ja siihen, että minä riitän sellaisena kuin olen.

Annetaan pareittain palautetta, joka aloitetaan lauseella:

“Sinussa minua ilahduttaa…”

Palautteeseen saa vastata ainoastaan sanomalla “Kiitos”.

Palautteen oltava konkreettista ja rehellistä.

 

Musiikkiharjoituksia

Nämä harjoitukset edistävät uteliaisuutta, kuulemista, kuuntelemista, keskittymistä ja vapauttavat idealukkoja. Ne soveltuvat kaikille iästä tai aiemmasta kokemuksesta riippumatta. Harjoituksia voi muokata tilanteeseen sopiviksi ja niitä voi keksiä näiden harjoitusten pohjalta lisää. Harjoitusten pohjalta voi säveltää uutta musiikkia tai sitten harjoitukset voivat toimia vain herätteen antajana omille ideoille.

 

Melodia

Mustien koskettimien melodia

Harjoitus tehdään pelkillä mustilla koskettimilla.

 

1. Mene pianon ääreen.
2. Valitse mikä tahansa sävel mustilta koskettimilta.
3. Valitse, onko sävel pitkä vai lyhyt.
4. Sen jälkeen on aika valita seuraava sävel. Sinulla on tavallaan kolme vaihtoehtoa: Voit soittaa saman sävelen uudelleen tai soittaa seuraavan sävelen ylempää tai valita sävelen alempaa. Jos vaihdat säveltä, voit päättää, soitatko viereisen mustan koskettimen vai ”hyppäätkö” joidenkin koskettimien yli.
5. Päätä jälleen, onko sävel lyhyt vai pitkä.
6. Etene samalla tavoin. Soita välillä melodia muistin virkistämiseksi
7. Yritä pitää soittamasi melodia mielessäsi.
8. Tee tällä tavoin pieniä noin 6–16 sävelen melodioita.

 

Vihjeitä:

- Voit kokeilla joka sävelen kohdalla eri vaihtoehtoja.
- Voit äänittää tämän harjoituksen tuloksena syntyneet melodiat.
- Voit myöhemmin lisätä vaikkapa yhden valkoisen koskettimen harjoitukseen.

Teksti: Pasi Lyytikäinen

 

Melodia ja säestys

Tämän harjoituksen voi tehdä yhdellä tai useammalla soittimella. Yksi ryhmä valmistelee toisteisen säestyskuvion mustilla koskettimilla. Toinen ryhmä voi keksiä basson ja osa basson yläpuolelle vaikkapa toisteisen rytmin tai harmonian mustilla koskettimilla. Kolmas ryhmä keksii melodian mustilla koskettimilla tai käyttää Mustien koskettimien melodia -harjoituksessa syntyneitä melodioita. Kaikki kolme ryhmää voivat työskennellä eri huoneissa toisistaan tietämättä. Soittakaa lopputulos yhdessä.

 

Vihjeitä:

• Voitte sopia, että esimerkiksi basso on nopea ja melodia hidas tai että keskirekisterin säestysäänissä on runsaasti säveliä.
• Voitte sopia kappaleelle aihepiirin.
• Vaihtakaa ryhmiä.
• Jos ryhmä on iso, voidaan tehdä useita päällekkäisiä melodioita, säestysääniä tai bassoja.

Teksti: Pasi Lyytikäinen

                                                                                       

Harmonia

Ear Fantasy — Sointukuuntelu

Soitetaan ryhmälle kymmenen erilaista sointua. Jokainen sointu soitetaan kolme kertaa. Tärkeää on, että soinnut ovat rakenteeltaan ja rekisteriltään hyvin erilaisia keskenään. Oppilaiden tehtävänä on kirjoittaa omia mielikuvia, joita soinnut herättävät. Ne voivat olla tunteita, luonnonilmiöitä, adjektiiveja, ihan mitä tahansa. Oppilaat kirjoittavat luonnehdinnan heti, kun sointu on soitettu kolme kertaa.

 

Kun kaikki soinnut on soitettu, on aika jakaa yhdessä mielikuvat. Keskustelkaa eroista ja yhteneväisyyksistä: Miksi soinnut kuullaan eri tavalla? Miten yhteneväiset mielleyhtymät ovat syntyneet?

 

Vihjeitä:

• Tämän harjoituksen voi tehdä myös toisinpäin. Jokainen valitsee mielikuvan, johon liittyvää harmoniaa alkaa etsiä.

Teksti: JD

 

 

Sattumaharmonia

Pienryhmä (3–6 henkilöä) menee pianon ääreen. Kaikki sulkevat silmänsä ja valitsevat yhden äänen, jonka soittavat. Sen jälkeen silmät avataan ja sointu soitetaan yhtä aikaa. Kuulostellaan, millainen harmonia muodostui.

 

Vihjeitä:

• Soinnun voi soittaa jokaisen sävelen erikseen ja eri järjestyksin ja sitä voi verrata yhtä aikaa soitettuun sointuun.

Teksti: Pasi Lyytikäinen

 

 

Rytmi

Nimileikki

Taputtakaa käsillä hitaahkoa, tasaista rytmiä. Jokainen esittelee itsensä lausumalla nimensä rytmin päälle. Nimen ei tarvitse ”mennä rytmissä”, vaan sen voi halutessaan vapaasti lausua perusrytmin päälle. Muu ryhmä toistaa. Perussykettä taputetaan koko ajan.

 

Vihjeitä:

• Nimen rytmillä voi leikitellä. Voi keksiä joka kierroksella erilaisia tapoja lausua nimen.
• Nimeen voi lisätä eleen, hypyn, ilmeen tms.

 

 

Rytmimaisema

Tämän harjoituksen voi tehdä rytmisoittimilla tai sitten vaikkapa arkisilla esineillä, joista lähtee ääni. Sopikaa maisema (esim. tehdas, meri, kaupunki, tms.), jota alatte imitoida rytmisoittimilla tai esineillä. Jatkakaa improvisointia, kunnes äänimaisema vakiintuu.

 

Vihjeitä:

• Tätä harjoitusta voi tarvittaessa selkeyttää joko esisoittaen tai johtaen.

Teksti: Pasi Lyytikäinen

 

Nuotinnus

Graafinen partituuri

Tehkää esimerkiksi rytmisoittimilla pienryhmissä etukäteen suunniteltu sävellys, jonka harjoittelette esitettäväksi muille. Piirtäkää omin kuvin ja merkein teoksesta isolle paperille ns. graafinen partituuri, eli nuotti, jossa näkyy tavalla tai toisella piirrettynä teoksen kulku. Esittäkää teokset vuorotellen ja esitelkää teoksen päätyttyä nuotti toisille.

 

Musiikin piirtäminen

Kuunnelkaa musiikkia ja piirtäkää samalla, miten musiikki etenee. Piirrosten valmistuttua vertailkaa, löytyykö niistä yhteneväisyksiä.

 

Kuvasta musiikiksi

Tämän harjoituksen voi tehdä soittimilla tai itse äännellen. Jokainen valitsee valokuvan, joka vuorotellen heijastetaan seinälle. Kuvasta valitaan yksityiskohtia (esim. puu, savupiippu, ikkuna tms.), joiden pohjalta kukin keksii lyhyen toistuvan pätkän ääntä, kunnes kaikilla on oma ääni. Toistakaa ja kuulostelkaa soittoa/ääntelyä.

 

Vihjeitä:

• Tämän harjoituksen voi tehdä myös niin, että kaikki valitsevat toisistaan tietämättä kuvasta oman yksityiskohtansa. Lopuksi kaikki kertovat ja esittelevät oman yksityiskohtansa ja siitä tehdyn äänen.
• Voi kokeilla, miltä 2–3 erilaista harjoituksessa syntynyttä ääntä toimii yhdessä.

Teksti: Pasi Lyytikäinen

 

Kuunteleminen, reagointi, muistaminen

Äänimatka

Menkää lattialle selinmakuulle ympyrään niin, että päät ovat lähellä toisiaan. Päättäkää, minne lähdette äänimatkalle. Kun paikka on valittu, sulkekaa silmänne ja aloittakaa paikan äänimaiseman improvisointi omalla äänellä. Äänimatkan voi tehdä myös ilman erityistä teemaa.

 

Vihjeitä:

• Tehkää harjoitus mahdollisimman hiljaisilla äänillä.
• Valitkaa harjoitukselle muoto, esimerkiksi: lähtekää runsaasta ja äänekkäästä äänimateriaalista etenemään kohti hiljaisuutta mahdollisimman portaattomasti.

 

Äänitarina

Keksitään yhdessä tarina. Jokainen toistaa edellisen sanoman lauseen ja lisää tarinaan yhden uuden lauseen. Jokaiseen lauseeseen pitää sisältyä jokin ääni-imitaatio.

 

Esimerkki:

1. Nainen käveli ovelle (askellusta jaloilla).
2. Nainen koputti oveen (koputusta).
3. Nainen avasi oven (narinaa) jne.

 

Lopuksi, kun kaikki ovat lisänneet oman lauseensa tarinaan, tarina päättyy. Tämän jälkeen tarina kerrataan useasti ilman lauseita, vain pelkillä äänillä, pikkuhiljaa nopeuttaen.

 

Vihjeitä:

• Isossa ryhmässä pitkän tarinan muistaminen voi olla vaikeaa. Tällöin voi olla hyvä toistaa yhdessä ääneen lauserimpsut.

 

Kuoronjohtaja

Yksi on kuoronjohtaja, muut ovat kuoro. Kuoron on seurattava kuoronjohtajan eleitä ja reagoitava siihen laulamalla tai ääntelemällä. Tärkeää on seuraamisen lisäksi kuunnella muita laulajia ja yrittää sulauttaa oma ääni kokonaisuuteen.

 

Vihjeitä:

• Voitte sopia etukäteen kuorolaisten roolit, esim: korkeat–matalat tai nopeat–hitaat.

 

Säveltäminen

Sävellysprosessit ovat hyvin erilaisia säveltäjästä riippuen. Pienet sävellysharjoitukset ja ääni-improvisaatiot antavat usein osviittaa, mikä on kullekin luontevin tapa lähestyä sävellystyötä. Joku aloittaa melodian keksimisestä, jollekin toiselle tarina antaa kehyksen sävellykselle, joku löytää jännän soinnun ja joskus ensimmäinen ajatus voi liittyä vaikkapa sointiväriin. Jollakin säveltäminen tapahtuu aluksi tavallaan negaation kautta, siis: “Ei ainakaan näin” -metodilla. Siksi on tärkeää luoda säveltämishetkeen luottamuksellinen ilmapiiri, jossa voi edetä haluamallaan tavalla, kokeilla, onnistua ja epäonnistua ilman, että sävellysprosessia tai sen tuloksia kyseenalaistetaan. Myös prosessin sujuvuus vaihtelee. Osa aloittaa lähes suoraan musiikin keksimisen, osalla ensimmäiset soivat ideat saattavat tulla todella myöhäisessä vaiheessa prosessia.

 

Vinkkejä säveltämiseen

• Säveltämisessä on hyvä lähteä siitä, mikä lapsesta tuntuu luontevalta, oli se sitten jokin toistuva rytmi-idea, selkeä juoni tai tarina, tietty asteikko, melodia, harmonia, muoto tai sointiväri-idea. Kannattaa olla enemmän hiljaa kuin äänessä ja kuunnella todella, mitä lapsi ajattelee ja sanoo. Joskus säveltäjän idea voi olla hahmottumaton, ja silloin ohjaaja voi edetä kysymyksin tai esimerkein.
• Ohjaajan on hyvä tulla tietoiseksi omista taipumuksistaan ja yrittää olla ohjaamatta lasta säveltämään niiden mukaan.
• Säveltäminen voi edetä ‘’sanaristikkomaisesti”, se ei aina etene alusta loppuun vaan voi syntyä palasista, jotka löytävät lopulta paikkansa.
• Usein säveltämisessä hyvä metodi on, että ohjaaja soittaa säveltäjälle jo sävellettyä melodiaa tai pätkää, jota juuri käydään läpi. Tällöin säveltäjä pystyy keskittymään uuden harmonian, rytmisäestyksen tai samanaikaisen melodian kehittelyyn.
• Ideat kannattaa kirjata viipymättä ylös ennen kuin ne unohtuvat! Säveltäjää voi pyytää myös heti äänittämään puhelimellaan uudet melodiapätkät.
• Taukoja voi ja kannattaa pitää, jos pää tuntuu tyhjältä. Voi vaikka käydä kävelyllä koulun käytävillä ja etsiä sitä kautta näkökulmia sävellykseen. Myös esimerkiksi kappaleen nimen keksiminen sanakirjan avulla voi tarjota inspiraatiota sävellykseen - tapoja on lukemattomia!

 

2. päivä 11.1.2017 klo 10–16

 

Evoluutiolämmittelyleikki


Harjoite toimii jäänmurtajana, jolloin huomaamatta tulee toimittua kaikkien kanssa.

Kaikki ovat aluksi ameeboja. Ameeban täytyy taistella toisen ameeban kanssa päästäkseen torakaksi, torakan on taisteltava torakan kanssa päästäkseen jänikseksi. Jäniksestä tulee seuraavaksi gorilla ja lopulta ihminen. Taistelu tapahtuu kivi–paperi–sakset-tyyliin. Voittaja siis pääsee yhden tason ylöspäin, ja häviäjä tippuu yhden alaspäin. Tavoitteena on leikkiä niin kauan, kunnes mahdollisimman moni leikkijä pääsee ihmiseksi. Ihmisiksi päässeet seuraavat leikkiä sivusta.

 

Norsu–palmu–gorilla-lämmittelyleikki

Tavoitteena on rohkaista kaikkia osallistumaan ja toimimaan yhdessä. Myös mokaaminen tässä leikissä on hauskaa.

Ollaan piirissä. Yksi menee keskelle. Keskellä oleva pelaaja pyörii ympyrää ja osoittaa sormella jotain ringissä olevaa ja sanoo joko "norsu", "palmu" tai "gorilla". Tällöin osoitettu pelaaja sekä viereiset pelaajat tekevät sanaa vastaavan liikkeen ja äänen. Alla kuvaukset liikkeistä ja äänistä, joita olemme käyttäneet.

Norsu: Keskimmäinen ottaa yhdellä kädellä nenästä kiinni ja laittaa toisen käden ensimmäisen käden reiästä läpi, tehden kärsän ja samalla päästäen norsun töräytyksen. Viereiset pelaajat tekevät käsillään korvat norsulle.

Palmu: Keskimmäinen nostaa molemmat kädet ilmaan ja heiluu, viereiset nostavat vain keskimmäistä lähinnä olevan käden ilmaan. Kaikki tekevät "shooosh"-ääntä eli tuulen huminaa palmun lehvissä.

Gorilla: Keskimäinen takoo rintaansa kuin gorilla ja mölisee. Viereiset nyppivät gorillasta täitä ja syövät ne.

Jos leikissä tulee ”moka”, pääsee keskelle osoittamaan. Leikin edetessä ”mokat” voidaan ottaa käyttöön ja muokata niistä uusia määräyksiä leikkiin.

 

Variaatio: Mokista voi myös kehittää uuden hahmon. Mokan sattuessa keksitään, mikä hahmon nimi voisi olla, ja miten se esitetään.

 

Liikutaan tilassa – kvaliteetit

Ollaan ringissä, kunnes ohjaaja ilmoittaa: ‘’Liikutaan hiipien’’, ja lähdetään liikkumaan vapaasti tilassa hiipien. Ohjaaja valitsee uuden kvaliteetin, ja ilmoittaa: ‘’Liikutaan kissamaisesti’’ jne. Voidaan antaa myös ryhmäläisille vapaus ilmoittaa, miten liikutaan. Pidetään huolta, että ehditään kokeilla meneillään olevaa kvaliteettia jonkin aikaa ennen seuraavaa ohjetta.

 

Nyt välähti! -ideariihi

Kaikki liikkuvat. Jokainen huutaa vuorotellen unelmansa ilmoille. Annetaan kaikille rauhassa aikaa keksiä unelma.

Huudat ensin: ”Nyt välähti!”

Muut vastaavat: ”Kerro.”

Huudat: ”Kaikki haluaisivat kierrättää!”

Muut vastaavat: ”Joo, kaikki haluaisivat kierrättää!”

Jne.

 

Akustinen surround

Ryhmä jaetaan kahteen ryhmään, jotka keksivät toisistaan erillään äänimaiseman, jonka haluaisivat toteuttaa toiselle ryhmälle. Äänimaisema voi olla esimerkiksi meri, viidakko, avaruus. Suunnitellaan, mitä hahmoja ympäristössä liikkuu, ja millaisia ääniä siellä voisi kuulua.

 

Ensimmäinen ryhmä asettuu keskelle tilaa istumaan selät toisiaan vasten ja sulkevat silmänsä. Sovitaan, ettei keskellä oleviin kosketa, eikä liian voimakkaita ääniä tule.

 

Toinen ryhmä asettuu silmien sulkemisen jälkeen keskellä olijoiden ympärille ja aloittaa äänimaiseman ohjaajan johdolla. Äänimaisemaa toteutetaan, kunnes ohjaaja viittoo lopetuksen tulevan. Lopuksi keskustellaan siitä, missä kuulijat kokivat olevansa, ja mitä heidän ympärillään tapahtui. Vaihdetaan osia, ja ohjaaja voi jäädä johtamaan myös seuraavan äänimaiseman.

 

Olen puu

Seistään piirissä, yksi menee keskelle ja sanoo: ”Olen puu” ja esittää puuta.

Piiristä kaksi ensin ehtivää keksivät kaksi assosiaatiota puusta, esim.

”Olen puunlehti.” (asettuu puunlehdeksi)

”Olen puun juuret.” (asettuu puun juuriksi)

Ensimmäisenä eli puuna ollut valitsee kumpi jää, esim.

”Juuret jää.”

Tämän jälkeen valitaan kaksi uutta assosiaatiota juurista.

 

Leikin tavoitteena on rohkaista lapsia tarttumaan ensimmäiseen ideaan ja sanomaan se ääneen. Leikissä myös harjoitellaan toisen idean jatkamista. Ohjaajan on pidettävä huolta, että kaikki pääsevät kokeilemaan.

 

Variaatio: Samalla idealla voi rakentaa kuvia, joihin kaikki voivat osallistua. Ohjaaja sanoo: ”Tehkää laiva” ja yksi kerrallaan lapset menevät osaksi laivaa.

 

Ääni- ja liikekoneita tulevaisuudesta

Nimetään kone, jota ei oikeasti ole olemassa esim. “Sukanraikastuskone”.

Yksi kerrallaan asetutaan koneen osaksi, jolla on jokin liike ja ääni.

Lopulta kone on valmis ja toiminnassa. Liikettä voidaan nopeuttaa tai hidastaa.

 

Tavoitteena on mielikuvituksen ruokkiminen, yhteistoiminta ja kokonaisvaltainen osallistuminen, ääni ja liike.

 

 

Olipa kerran tulevaisuudessa -kaava joka näytellään tai sävelletään

 

Olipa kerran planeetta, joka oli…. (millainen)

Ja joka päivä siellä… (tapahtui mitä, asui ketä jne.)

Kunnes eräänä päivänä… (sattui jotain yllättävää)

Ja siitä johtuen….. x 3 (seurasi mitä)

Kunnes lopulta….

Ja aina siitä päivästä lähtien….

 

Ryhmissä rakennetaan tarinoita niin, että jokainen ryhmän jäsen täyttää lauseen vuorollaan. Tarinat voidaan muuttaa esityksiksi ja tarinan rungosta saadaan sävellyksen pohja.